Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

67 s.Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja edistävät tekijät : Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Kehitysvammaisten osallistuminen työelämään on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite eri maissa. Työelämään osallistuminen voi parantaa kehitysvammaisten toimintakykyä, vahvistaa omaa merkityksen tunnetta sekä lisätä elämänlaatua ja osallisuutta. Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa kuntoutuksen vaikuttavuudesta kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä saada tietoa työllistymistä estävistä ja edistävistä tekijöistä. Kirjallisuushaut tehtiin seuraavista tietokannoista: CINAHL, The Cochrane Library, Embase, Eric, Medic, Medline, OTseeker, PEDro, PsycInfo, PubMed, Socindex ja Web of Science. Lisäksi haku tehtiin Google Scholarista ja BASEsta (Bielefield Academic Search Engine). Katsaukseen hyväksyttiin englanninkieliset vertaisarvioidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu välillä tammikuu 1990–syyskuu 2016. Mukaan otettiin määrälliset, laadulliset ja monimenetelmäiset tutkimukset sekä tapaustutkimukset, joissa kohderyhmänä olivat työikäiset (16–68 v) kehitysvammaiset. Interventiona tutkimuksissa piti olla jokin kuntoutustoimenpide (lääkinnällinen, ammatillinen, sosiaalinen, kasvatuksellinen tai yhteisöpohjainen). Katsaukseen mukaan hyväksytyissä tutkimuksissa ensisijainen tulosmuuttuja oli työllistyminen avoimille työmarkkinoille joko tavalliseen tai tuettuun työsuhteeseen, tai työssä suoriutuminen. Toissijainen tulosmuuttuja oli henkilön toimintakyky. Näytön aste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations Assessment, Development and Evaluation). Kirjallisuushauissa löytyi 2 142 tutkimusta, joista mukaanottokriteerit täyttyivät 33 tutkimuksessa. Niistä kahdeksan oli määrällistä tutkimusta (satunnaistettu vertailututkimus, ei-satunnaistettu vertailututkimus, kuusi kohorttitutkimusta), viisi laadullista tutkimusta, yksi monimenetelmäinen tutkimus ja 19 tapaustutkimusta. Pääosa tutkimuksista oli korkealaatuisia, mutta koska suurimmassa osassa ei ollut satunnaistettua vertailuryhmää, näytön aste jää niukaksi. Katsauksen perusteella näyttöä on siitä, että toisen asteen koulutuksen ja siihen sisältyvien palvelujen ja työharjoittelun avulla 22–76 % kehitysvammaisista opiskelijoista työllistyi avoimille työmarkkinoille. Näyttöä on myös siitä, että 21–60 % kehitysvammaisista työllistyi tuetun työn avulla avoimille työmarkkinoille. Tulosten perusteella työkeskuksissa työskentely ei lisännyt kehitysvammaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymistä edistäviä tekijöitä olivat henkilön oma aktiivisuus ja perheen tuki, työvalmennus, työnantajan ja työyhteisön tuki ja työn arvostaminen sekä työympäristön kehittäminen. Kehitysvammaisen yrittäjyyttä mahdollisti oma tukihenkilö. Kehitysvammaisten työllistymisen esteinä oli koulussa koettu syrjintä, huonot kokemukset luokkaopetuksesta, vaikeus päästä työharjoitteluun ja puutteellinen työkokemus. Lisäksi työllistymistä esti se, että palveluntuottajat pyrkivät sovittamaan henkilöitä olemassa oleviin palveluihin vastoin asiakkaiden omia tarpeita. Tapaustutkimusten perusteella erilaisilla teknologisilla tai digitaalisilla ratkaisuilla voitiin tukea kehitysvammaisten työssä suoriutumista ja itsenäisyyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitysvammaisten työllistymisen edistämisessä. Tämä edellyttää työelämän monimuotoisuuden lisääntymistä sekä muutoksia lainsäädännössä, palvelujärjestelmässä, kuntoutuksessa ja ammattilaisten osaamisessa

Does better education mitigate risky health behavior? A mendelian randomization study

Education and risky health behaviors are strongly negatively correlated. Education may affect health behaviors by enabling healthier choices through higher disposable income, increasing information about the harmful effects of risky health behaviors, or altering time preferences. Alternatively, the observed negative correlation may stem from reverse causality or unobserved confounders. Based on the data from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study linked to register-based information on educational attainment and family background, this paper identifies the causal effect of education on risky health behaviors. To examine causal effects, we used a genetic score as an instrument for years of education. We found that individuals with higher education allocated more attention to healthy habits. In terms of health behaviors, highly educated people were less likely to smoke. Some model specifications also indicated that the highly educated consumed more fruit and vegetables, but the results were imprecise in this regard. No causal effect was found between education and abusive drinking. In brief, inferences based on genetic instruments showed that higher education leads to better choices in some but not all dimensions of health behaviors

Creatine and entrepreneurship

Creatine is a nitrogenous organic acid which supplies energy to body cells and enhances physical performance. Using the Young Finns Study combined with the Finnish Linked employer-employee data we show that quantities of creatine measured in 1980 prior to labour market entry affect entrepreneurial success as measured by capital income accumulation over the period 1993–2010 (in particular for females). However, we do not find evidence that creatine affects the propensity to become an entrepreneur. Our study contributes to the emerging literature on biomarkers and entrepreneurship

The serum copper/zinc ratio in childhood and educational attainment: a population-based study

BACKGROUND: Micronutrients are potentially important determinants of adult outcomes such as educational attainment. Copper and zinc have known effects on several medical conditions and cognitive development. Elevated copper and depressed zinc is a common trace metal imbalance. METHODS: We estimate the correlation between the copper/zinc ratio (Cu/Zn) in childhood (year 1980) and educational attainment in adulthood (year 2010). We use the Young Finns Study (YFS) combined with the Finnish Linked Employer-Employee Data (FLEED). The regression models account for confounders such as other biomarkers and parental observables. RESULTS: We report a sizeable, negative correlation between Cu/Zn and educational attainment as measured by education in years, grades as well as the likelihood of completing university education. For example, a one standard deviation increase in Cu/Zn decreases the probability of university education by ∼4%. CONCLUSIONS: The findings are consistent with a Cu/Zn effect influencing cognitive functioning early in life. Future research should explore more deeply the precise mechanisms by which Cu/Zn affects educational attainment

Health endowment and later-life outcomes in the labour market: Evidence using genetic risk scores and reduced-form models

This paper examines the relationship between health endowment and later-life outcomes in the labour market. The analysis is based on reduced-form models in which labour market outcomes are regressed on genetic variants related to the increased risk of cardiovascular diseases. We use linked Finnish data that have many strengths. Genetic risk scores constitute exogenous measures for health endowment, and accurate administrative tax records on earnings, employment and social income transfers provide a comprehensive account of an individual’s long-term performance in the labour market. The results show that although the direction of an effect is generally consistent with theoretical reasoning, the effects of health endowment on outcomes are statistically weak, and the hypothesis of no effect can be rejected only in one case: genetic endowment related to obesity influences male earnings and employment in prime age. Due to the sample size (N = 1651), the results should be interpreted with caution and should be confirmed in larger samples and in other institutional settings.</p

Real-time plasma state monitoring and supervisory control on TCV

In ITER and DEMO, various control objectives related to plasma control must be simultaneously achieved by the plasma control system (PCS), in both normal operation as well as off-normal conditions. The PCS must act on off-normal events and deviations from the target scenario, since certain sequences (chains) of events can precede disruptions. It is important that these decisions are made while maintaining a coherent prioritization between the real-time control tasks to ensure high-performance operation. In this paper, a generic architecture for task-based integrated plasma control is proposed. The architecture is characterized by the separation of state estimation, event detection, decisions and task execution among different algorithms, with standardized signal interfaces. Central to the architecture are a plasma state monitor and supervisory controller. In the plasma state monitor, discrete events in the continuous-valued plasma state arc modeled using finite state machines. This provides a high-level representation of the plasma state. The supervisory controller coordinates the execution of multiple plasma control tasks by assigning task priorities, based on the finite states of the plasma and the pulse schedule. These algorithms were implemented on the TCV digital control system and integrated with actuator resource management and existing state estimation algorithms and controllers. The plasma state monitor on TCV can track a multitude of plasma events, related to plasma current, rotating and locked neoclassical tearing modes, and position displacements. In TCV experiments on simultaneous control of plasma pressure, safety factor profile and NTMs using electron cyclotron heating (ECI I) and current drive (ECCD), the supervisory controller assigns priorities to the relevant control tasks. The tasks are then executed by feedback controllers and actuator allocation management. This work forms a significant step forward in the ongoing integration of control capabilities in experiments on TCV, in support of tokamak reactor operation.Peer reviewe

Scenario development for D-T operation at JET

The JET exploitation plan foresees D-T operations in 2020 (DTE2). With respect to the first D-T campaign in 1997 (DTE1), when JET was equipped with a carbon wall, the experiments will be conducted in presence of a beryllium-tungsten ITER-like wall and will benefit from an extended and improved set of diagnostics and higher additional heating power (32 MW neutral beam injection + 8 MW ion cyclotron resonance heating). There are several challenges presented by operations with the new wall: a general deterioration of the pedestal confinement; the risk of heavy impurity accumulation in the core, which, if not controlled, can cause the radiative collapse of the discharge; the requirement to protect the divertor from excessive heat loads, which may damage it permanently. Therefore, an intense activity of scenario development has been undertaken at JET during the last three years to overcome these difficulties and prepare the plasmas needed to demonstrate stationary high fusion performance and clear alpha particle effects. The paper describes the status and main achievements of this scenario development activity, both from an operational and plasma physics point of view.Peer reviewe

Biomarkers and Long-term Labour Market Outcomes: The Case of Creatine

Using the Young Finns Study (YFS) combined with the Finnish Linked Employer-Employee Data (FLEED) we show that quantities of creatine measured in 1980 prior to labour market entry affect labour market outcomes over the period 1990–2010. Those with higher levels of creatine (proxied by urine creatinine) prior to labour market entry spend more time in the labour market in the subsequent two decades and earn more. The associations between creatine and labour market outcomes are robust to controlling for other biomarkers, educational attainment and parental background. Creatine is a naturally occurring nitrogenous organic acid which supplies energy to body cells, including muscles. Our findings are consistent with high energy levels, induced by creatine, leading to productivity-enhancing traits such as a high propensity for effort, perseverance, and high-commitment